Ketä uskoa sijoitusasioissa?
Iltalehti julkaisi 28.10.2017 uutisen, jossa kerrottiin Suomen suurimman finanssitalon OP:n neuvoneen asiakkaitaan ostamaan Nokian osakkeita vain muutama päivä ennen kurssiromahdusta. OP:lla on kaikkiaan 4,4 miljoonaa asiakasta.
OP:n 23.10 julkaisemassa Parhaat ostoideat -raportissaan suositeltiin sijoittamista Nokian osakkeisiin, kun yhden osakkeen hinta oli 5,16 euroa. Tavoitteeksi OP asetti 6,50 euroa per osake. OP oli antanut tismalleen samanlaisen suosituksen reilu kuukausi aikaisemmin.
Torstaina 26.10 Nokian osakkeiden hinta romahti. Syitä olivat huono osavuosikatsaus sekä sumuiset näkymät. Hinta laski 5,10 eurosta 4,22 euroon. Osake halpeni kahdessa päivässä 17,3 prosenttia, samalla Nokian markkina-arvo laskiessa 5,2 miljardia euroa.
OP syytti Nokiaa huonosta ohjeistuksesta, muttei poistanut suositustaan osakkeiden ostosta. OP laski tavoitehinnan 5,50 euroon aiemman 6,50 euron sijaan.
-
Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, että osakeanalyytikkojen ohjeisiin ei kannata luottaa sokeasti. Mutta mistä yksittäinen osakesijoittaja voi saada tarpeellisen tiedon? Mihin tietoon voi luottaa, vai voiko luottaa mihinkään? Lisäisikö sijoittamisissa onnistumista se, että seuraisi useamman finanssitalon ostosuosituksia? Mikäli monet ostosuositukset osoittautuisivat usein huonoiksi, voisi kyseenalaistaa koko talousjärjestelmän ennustettavuutta.
Kyseinen tapaus saattoi heikentää OP:n asiakkaiden luottamusta OP:n sijoitusneuvoja kohtaan, mikä taas mahdollisesti vähensi heiltä asiakkaita.
Kaikki tekevät virheitä, mutta oliko tässä kyse siitä, että OP on huono sijoitusneuvoja, vai siitä että Nokia antoi huonon ohjeistuksen? Uutisessa ei kerrottu, mitä muut finanssitalot olivat ohjeistaneet Nokiaan sijoittamisessa sillä hetkellä.
Osakesijoittajan tulisi kuitenkin muistaa, että riski on aina sijoittajalla, eikä asiantuntija ole vastuussa neuvoistaan.
- Vilja
OP:n 23.10 julkaisemassa Parhaat ostoideat -raportissaan suositeltiin sijoittamista Nokian osakkeisiin, kun yhden osakkeen hinta oli 5,16 euroa. Tavoitteeksi OP asetti 6,50 euroa per osake. OP oli antanut tismalleen samanlaisen suosituksen reilu kuukausi aikaisemmin.
Torstaina 26.10 Nokian osakkeiden hinta romahti. Syitä olivat huono osavuosikatsaus sekä sumuiset näkymät. Hinta laski 5,10 eurosta 4,22 euroon. Osake halpeni kahdessa päivässä 17,3 prosenttia, samalla Nokian markkina-arvo laskiessa 5,2 miljardia euroa.
OP syytti Nokiaa huonosta ohjeistuksesta, muttei poistanut suositustaan osakkeiden ostosta. OP laski tavoitehinnan 5,50 euroon aiemman 6,50 euron sijaan.
-
Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, että osakeanalyytikkojen ohjeisiin ei kannata luottaa sokeasti. Mutta mistä yksittäinen osakesijoittaja voi saada tarpeellisen tiedon? Mihin tietoon voi luottaa, vai voiko luottaa mihinkään? Lisäisikö sijoittamisissa onnistumista se, että seuraisi useamman finanssitalon ostosuosituksia? Mikäli monet ostosuositukset osoittautuisivat usein huonoiksi, voisi kyseenalaistaa koko talousjärjestelmän ennustettavuutta.
Kyseinen tapaus saattoi heikentää OP:n asiakkaiden luottamusta OP:n sijoitusneuvoja kohtaan, mikä taas mahdollisesti vähensi heiltä asiakkaita.
Kaikki tekevät virheitä, mutta oliko tässä kyse siitä, että OP on huono sijoitusneuvoja, vai siitä että Nokia antoi huonon ohjeistuksen? Uutisessa ei kerrottu, mitä muut finanssitalot olivat ohjeistaneet Nokiaan sijoittamisessa sillä hetkellä.
Osakesijoittajan tulisi kuitenkin muistaa, että riski on aina sijoittajalla, eikä asiantuntija ole vastuussa neuvoistaan.
- Vilja
Kommentit
Lähetä kommentti